– Oliko se minusta vai yleensä naisista?

– Oliko se minusta vai yleensä naisista? sinä
kysyit unissasi. Pehmeä lämmin ihosi
oli pitänyt minua hereillä, verikoirat
juoksivat mielessäni, kiiluvat silmät.

Sinusta; jos minulta kysyit; mitä minä enää
tiedän naisista yleensä.

Pekka Virtanen

Sillä rakkaus tekee yksinäiseksi

Sillä rakkaus tekee yksinäiseksi,
yksinäisemmäksi kuin kuolema.
Kuolemalla ei ole mitään, mutta kuolevalla on kaikki
äänet, näyt, värit, kaiut
mitä on olemassa näiden ilmakehien edellytyksissä

ja myös ne toiset, joita ei ole.

Eeva-Liisa Manner

Et usko kun sanon

Et usko kun sanon,
ei sinun tarvitse,
mutta joskus kun saan sinut
kirkkaasti nauramaan
tai silloin kun itku on lähellä
sinun äänessäsi kilahtaa kello.

Ja minä olen se hullu
jonka kaulaan se on ripustettu.

Pentti Saaritsa

Että iloni olisi puu

Että iloni olisi puu
oksilla omenat
      olisi keveys ja tuuli
          joka kantaa
että iloni olisi tuuli joka kantaa

kun ikä sitoo sinut maahan
kun maa on sinun juuriasi täynnä
ja kyyristyt varjoon
allasi maa
sinun taistelusi aika.

Kirsi Kunnas / Valoa kaikki kätketty 1986

Where will all the stories go?

Lopetettuaan kertomuksensa mies pisti sen
taskuunsa, irrotti taskun ja antoi taskun
minulle. Tämä on nyt sinun hän sanoi.
Olenko minä syyntakeinen huolehtimaan tästä
minä kysyin. Ei, hän vastasi, kunhan katsot
sen perään jota rakastat,
ja silloin tällöin rakkautesi perään.

Annukka Peura / Kaaoksen matkustaja 1989

Aikuinen

Tänä aamuna tupakalla
koettelin sisuskalujani
jotka tuntuivat kipeiltä.

Haimaan sattui niin saatanasti
ja äkkiä oivalsin mikä helvetti minua
oikein on vaivannut pitkään.

Kukaan ei enää pidä minua suloisena.
Minusta on tullut aikuinen.

Menin peilistä katsomaan
miltä aikuinen näyttää
ja se näytti surulliselta
ikään kuin jotakin olisi
pudonnut pois.

Kari Aartoma / Betonischubert 2001

Minun on pakko saada sinut

Minun on pakko saada sinut.
Imuroin ja kuuraan vessanpytyn,
hinkkaan hammaslangalla tummentumia
verenmaku suussa.
Ostan juomukondomeja,
otan pianotunteja,
harjoittelen sofistikoitunutta artikulaatiota
peilin edessä.
Opettelen hillitsemään pakkoliikkeitäni.

Minun on pakko saada sinut.
Näen unta kuuumasta ihostasi,
rintasi kohoilusta,
pakarasi kaaresta,
korvannipukoistasi.
Herään uuvuksissa.

Minun on pakko saada sinut.
Olen oikea mies
pohtimaan kanssasi pyyhkeitten väriä.

Henry Lehtonen / Kosaani 2003