Oot kaikki mulle

Ikkunasta sisään pyrkii illan pimeys
ja varjot valahtavat lattialle
kaukaa metsiköstä kuuluu outo helistys
kuin tähdet tippuisivat puitten alle

Mä selkääs vasten hiljaa painaudun, ja siihen jään
ja silittelen vaiti hiuksiasi
sä kuiskaat: entä sitten jos en sulle riitäkään?
ja käännyt mykkä hymy kasvoillasi

   Oot kaikki mulle, huudan, etkä kuule kuitenkaan
   Vain liikkumatta valvot pimeässä
   En sulle mitään osaa tehdä paitsi rakastaa
   niin kauan kun vain tahdot pysyn tässä!

Sä sykkyrässä nukut niin kuin sairas kaninpentu
ja yhtäkkiä hätkähtäen heräät
ja kysyt: et kai koskaan mieti kuinka meidän käy?
ja hiuksiani hiljaa kätees keräät

Ja sitten kerrot mulle minkälaista unta näit
sä taivaan kanteen piirsit enkeleitä
ja jokaiselle tähdelle sä silmät maalasit
ne ihmetellen katselivat meitä

   Oot kaikki mulle, huudan taas ja silloin kuulet sen!
   ja syliäni etsit pimeässä!
   En sulle mitään anna, paitsi koko sydämen
   niin kauan kun vain tahdot pysyn tässä!

Anna-Leena Härkönen / Jos joku kysyis multa: lauluja 1991